HyMC:n hyväntekeväisyyden ajatus
Vanha sananlasku kuuluu: “Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostakaan”. Kun katselee suomalaista teknologiayhteiskuntaa niin tuntuu, että yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat kiireesti katoamassa.
Anna vahingon kiertää, lienee kaikille tuttu lausahdus. Anna hyvän kiertää, kalskahtaa sen sijaan korvaan outoudellaan. Että hyvä pitäisi laittaa kiertämään? Miksi? Mitä hyvää joku on muka tehnyt minulle, jotta minun pitäisi kierrättää sitä eteenpäin?
Hyväntekeväisyys on ollut kiinteä osa länsimaisen sivilisaation historiaa koko sen olemassaolon. Viittauksia lahjoittamiseen ja hyväntekeväisyyteen löytyy niin raamatusta kuin antiikin historiasta. Lahjoittamisen turvin on pyritty turvaamaan yhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointi, onnellisuus sekä oman yhteisön sosiaalinen tasapaino. Hyväntekeväisyyden taustateoriat ovat moninaiset.
Lahjoittamisen motiivit
Lukuisissa varainhankinnan ja markkinoinnin tehtävissä toiminut George Smith kirjassaan Asking Properly (1995) on tiivistänyt lahjoittamisen motiivit seuraavasti:
- Huolestuminen
- Syyllisyydentunto
- Henkilökohtainen suhde lahjoituksen kohteeseen
- Halu olla mukana saavuttamassa jotakin kuolematonta
- Halu kuulua johonkin ryhmään
- Halu tulla nähdyksi hyvänä ihmisenä
Nämä kuusi, eri painotuksilla, ovat keskeisiä motiiveja myös HYMC:n hyväntekeväisyystoiminnassa.
Tehdään edes jotakin!
Tekosyy mitääntekemättömyyteen ei saa olla se, että kaikkia ei pysty auttamaan. Emme ehkä voi olla kaikille kaikkea kaiken aikaa, mutta voimme olla joillekin jotakin jonkun aikaa. Siksi valikoimme kohteemme.
Pohjoisen Euroopan yhteiskunnissa julkisella taloudella on ollut perinteisesti vahva asema hyvinvointivaltion toteuttamisessa ja hyväntekeväisyyden tarve on vähäisempi kuin jossakin muualla. Lahjoituksemme pyrimme suuntaamaan kohteisiin, joissa yhteiskunta ei pidä huolta heikoimmistaan juuri lainkaan.
Emme usko voivamme parantaa maailmaa, mutta edes pieneltä osaltamme yritämme vaikuttaa taloudellisella suoralla avulla sen kehittymiseen parempaan suuntaan. Väheksytyimmät, hyljeksityimmät ja viheliäisimmät olkoot niitä, jotka huomaamme. Ei hyödyn tai huomion tavoittelemiseksi, vaan aidosti auttaaksemme auttajia.
Hyvätkin jutut vievät aikaa. Surua, synkkyyttä, köyhyyttä ja pahuutta tulee aina olemaan, mutta hyviä tekoja tekemällä – vaikkapa vain antamalla lastenkotipaikan pienelle ihmiselle, joka muuten joutuisi elämään kadulla – tämä maailma muuttuu.